Näin kun porskutellaan raskausviikolla 40 ajattelin tulla tänne vuodattamaan viime viikkojen ja päivien fiiliksiä. Voihan se olla, että näitä viime hetken fiilareita saa tulla vielä kahdenkin viikon päästä tänne kirjoittelemaan, mutta kun koskaan ei tiedä.

Yleisesti äippälomalla olo on ollut aivan mahtavaa! Tämä vapaus on jotain sanoinkuvaamatonta, kerrassaan ihanaa! Jos aamulla ei jaksa tehdä jotain en tee. Olen myös nauttinut yksin olosta, mitä nyt viime viikolla se alkoi jo hivenen kypsyttää kun ei edes ulos voinut mennä kuumuuden vuoksi, mutta siis tämä nainen sanoi nyt nauttivansa yksinolosta, empä olisi uskonut vielä jokunen vuosi sitten sanovan näin. Olen esikoinen ja minulla on viisi nuorempaa sisarusta, joten voitte arvata, että aina on ollut hälinää. Täytyy myöntää, että olen joutunut opettelemaan nauttimaan hiljaisuudesta - ei mitenkään helppoa!

On ollut ihana viettää enemmän aikaa äitin ja pienimpien sisarusten kanssa. On ollut niin helppoa ottaa vaan auto alle ja hurauttaa käymään. Samoin olen voinut viettää ystäväni kanssa joka on vielä hoitovapaalla aikaa arkisin ja kahvitella iltapäivisin, ihan tosta noin vaan...tuntuu jotenkin niin ihmeelliseltä näiden työvuosien jälkeen vaan olla. Vaikka ei noita työvuosia vielä niin montaa (5) ole, mutta kuitenkin!

Kun lähestulkoon kaikki on mennyt niin hyvin tähän saakka, että olen alkanut himpun pelätä tulevaa. Yritän kaikkeni, etten ajattelisi liikaa, mutta kun tässä kotona on yksin, on aikaa mietiskellä. Uskon se olevan ihan normaalia kasvua vanhemmuuteen, mutta....

Entinen luokkakaverini sai eilen 19.7. pojan. Olemme pitäneet yhteyttä koko raskausajan ja olo on nyt niiin onnellinen heidän puolesta! Pian se koittaa meilläkin!!! En vaan voi vieläkään oikein välillä ymmärtää tätä!

Kaikki on valmista - tervetuloa pikkuinen!!!

Kupu 39+4