Vasta?! Jo?! Tuntuu, että pikkuneiti olisi ollut elämässämme aina :) Meillä on mennyt vauvan kanssa tosi hyvin, hän nukkuu niin kuin varmaan vauvojen kuuluukin (ei kuten siskonsa). Nykyisin mennään pääosin enää vaan kaksilla päikkäreillä, mutta jos ollaan reissun päällä nukutaan miten sattuu. En ole paljon päikkäreiden kanssa "taistellut"- neiti nukkuu kun nukuttaa. 

Kiinteät aloitettiin 4,5kk ikäisenä ja se oli tosi hyvä juttu, sillä ruoka alkoi heti maistua hyvin, ja mikä ihana fiilis syöttää lasta joka syö!!! :) Imetyskin vähän ahdisti, vaikka tietysti imetän vieläkin ateriloiden päätteeksi, mutta on tämä on paljon fiksumpaa kuin tissisuussa illat istuminen- meininki! Halusin jostain syystä (???) ottaa iltavellin, vaikka tiedän, että velleistä ollaan montaa mieltä, ja harjoittelimmekin yli viikon päivät vellitutista imemistä, harjoittelu tuotti tuloksen! Lähes tulkoon heti päivään tuli kaksi kasvisruokaa plus iltavelli 5 kuisena. Vajaa 6 kuisena kokeilin aamupuuroa, ja sekin upposi, joten nyt syömme jo aamullakin...välipala on pelkkää maitoa, toivottavasti vielä pitkään :) Öisin tissitellään kerran tai kaksi

Onhan tää arki aikamoista menoa, pyöritys välillä vähän väsyttää ja turhaannuttaa kun vaikka kuinka pesenpyykkiä, täytän astianpesukonetta, laitan ruokaa ja siivoan- se kun ei tunnu näkyvän missään. 

Töihin palaan aikaisintaan 1.10.2014!!! :DDDD Niin, ja istukanpala kohdusta on hajonnut ja hävinnyt, joten mitään toimenpiteitä sen kanssa ei tarvittu

Voi harmitus kun kirjoittelu on jäänyt, aikaa kyllä olisi ollut, mutta jotenkin kaikki muu on vaan ollut ajan tullen tärkeempää.

Pienempi neideistä on nyt rapiat 3kk ja esikko aika tismalleen 2,5 vuotias, ja en kyllä yhtään tiedä tuleeko tästä postista järkevä vai sekava vaan :D Pääosin meillä on aikamoinen arkihärdelli, mutta silti tämä tuntuu ihan siedettävälle! Kaiken kaikkiaan arki kahden lapsen kanssa on ollut kuitenkin positiivinen yllätys - kiitos öisin nukkuvan vauvan!!! Nuo edelliset neljä sanaa tuntuu ihan käsittämättömälle sanoa (sen jälkeen kun esikon kanssa valvottiin..öööh vuosi!!)!! Arkea helpottaa ERITTÄIN paljon myös se, että isompi on hoidossa 8 päivää kuussa! Niinä päivinä me ollaan pienemmän kanssa yleensä menossa. Muskarikin aloitettiin ja sen mahdollisti nimenomaan esikon hoitopäivät. Meillähän hoito on järjestetty yksityisellä hoitajalla ja hoitopäivät on aika arvokkaita, sillä emme saa kuntalisää siitä johtuen kun toinen vanhemmista on vanhempain vapaalla. Kuussa hoitolysti pulittaa 230 euroa omasta pussista.

Nukkumisista...pienempi on hieman saanut rytmiä, jihuuuu! Aamut alkaa yleensä seitsemän maissa ja neiti herää yleensä hyvällä tuulella. Aamupäivällä nukutaan max 2h vaunuissa, sisällä pituus olisi ehkä 15min ja iltapäivällä myös tunti-kaks. Ilta on vähän sekavampi, mutta kun oikein nukuttaa, neiti saadaan suht helpolla iltaunille sisälle, vaunuihin. Yö alkaa ylennsä 20-21 aikoihin ja öisin syödään 1-4 kertaa, yleesä kolmesti.

Faktoja pienemmästä

• 3kk mitat olivat 6,5kg ja pituutta 59cm
• tissimaidolla kasvava
• Naurava ja perus tyytyväinen tapaus :)

Isompi päätti alkaa poikotoimaan kotipäikkäreitä pari viikkoa sitten..huoh! Mutta ehdottomasti hän niitä vielä tarvitsee. Ja niin kuin nytkin, iltapäivä on pitkällä ja nyt uni vihdoin voitti! En siis edes yritä laittaa neitiä päikkäreille, sillä hän panee niin kovaa vastaan, mutta annan sen sitten nukahtaa sohvalle, vaikka myöhemminkin, sillä illat on päikkäreiden ansiosta huomattavasti helpompia. Ja emme ole huomanneet eroa siinä nukutaanko päikkärit puoliltapäivin vai vasta kolmen tietämissä. Hoidossa neiti on ensimmäisenä sängyssä!!!

Näin uudestaan tämä vauva-arki tuntuu ihanalle, vaikka tietysti välillä rankalle, ja nyt tästä voi jo jotenkin osaavansa nauttia. Olen miettinyt useasti miten tätä aikaa muistelee, sillä vaikka kuinka olen hehkuttanut tämän "helppoudesta", helppous on joskus kaukana, kun joudut koko ajan olemaan valmis auttamaan. Esikoinen koittelee enemmän päänuppia uhmakohtauksilla, ja vauva vaatii fyysistä apua. Rankalle tästä ajasta tekee se, että omien tarpeiden täyttäminen on täysin nollissa. Harrastuksia NOLLA!!! Liikuntaa NOLLA!! ellein esim. tän aamun ulkoiluja lasketa, kun edessä työnnän vaunuja ja perässä tulee pulkassa 14 kg:n puntti ;) Mieheni on liikkumattomuudesta kärsinyt enemmän, mutta eiköhän ulkoilujen ja vaunulenkkien määrä tässä kasva kun kevättä kohti mennään ja valon määrä kasvaa! IHANAAA Kaiken kaikkiaan yhden kokemuksella uskalla todeta, että kun vauvavuodesta selviää, pikkuhiljaa ne omatkin tarpeet alkaa olla helpompi täyttää ja maailma tuntuu taas valoisammalle. Ainakin mun kohdalla koen tuottavani itselleni enemmän stressiä siitä kun mietin mistä jään paitsi, kun voin ajatella, että nyt elämme tätä arkea ja olen "raivannut" lasten tarpeille tilaa ja itseeni panostan taas pian! Ihana oivallus :) olisimpa pystynyt ajattelemaan samoin esikoisen vauva-aikaan...

Ihanaa kevättä kaikille, harvoille, lukijoille :) Yritän palata pian taas kertomaan lisää

Pian alkaa olla ensimmäinen kuukausi täynnä kahden lapsen kanssa, ja kaikki vielä hengissä :D Isi on palannut töihin, ja toimistoaika pitäisi selvitä menettämättä hermojaan...hah,hah ei onnistu, muuten mulla menee ihan hyvin uhmakkaan ja vauvan kanssa, mutta tissittelyt on aikamoista taiteilua. Uhmaikäinen yrittää tehdä kaikkensa, että siitä ei tulisi mitään :/ nyt on otettu käyttöön puhelin, jonka lykkään tytön käteen ja vaihtelevasti sieltä katsotaan valokuvia, huvituttia ja pikkukakkosen ohjelmia, ja avot, kaikki ollaan tyytyväisiä!!! Vinkinä myös muille asian kannssa taisteleville! 

Pääosin olen nauttinut tästä monta kertaa enemmän mitä ensimmäisen kanssa. Vauva on paljon tyytyväisempi tapaus mitä esikoinen ja viihtyy jopa sylissä ilman että ollaan koko ajan liikkeessä ;) Toki hänkin osaa antaa ääninäytteitä, mutta ehkäpä osaan lukea vauvaa nyt paremmin ja täyttää hänen tarpeita. Ihan kiva! Vauva myös nukkuu toisinaan!!!!

Niin muutes, sen istukanpalasen kanssa nyt eletään sulassa sovussa...joo, keskussairaalan lääkärin mukaan tilannetta voidaan seurata ja kontrolli on joulukuun lopussa ellen ala vuotaa sitä ennen tai tulee kipuja. Lääkärin mukaan pala voi tulla itsestään pois.

Pikkuneiti on huomenna kaksiviikkoa vanha <3

Meillä on ollut isi kotona nämä viikot ja vielä viikko jäljellä, voi kun isi voisi olla aina kotona! 

Vaikka vauva ulkoisesti muistuttaa isosiskoaan tavoiltaan hän on toistaiseksi ollut aivan päinvastainen. Tähän väliin voisi sanoa, että onneksi! Jo ensi viikoista alkaen ykkönen ei nukkunut, söi tunnin välien ja pienessä keinutusliikkeessä oli hiljaa jos tissi ei ollut suussa. Ihan puistattaa nuo ajat...Tämä uusi tapaus taas nukkuu pääosin syöttövälit ja syö päiväsaikaan 2-3h välein ja öisin 3-4h välein. Iltayöstä neiti on virkeimmillään, mutta on nukkunut sitten yhdellä syötöllä klo 02-03 aikoihin aamuun 05-07 saakka. 

Pieniä vastoinkäymisiäkin on ollut. Jälkivuoto alkoi laantua jo viikko synnytyksestä, mutta kappas, 1,5 vkoa synnytyksestä, torstai-aamuna nousin sängystä ja vuosi verta niin, että lattiat lainehti ja sain yöhousut jalasta kaappastua jalkojen väliin ja juoksi suihkuun. Säikähdin!!!!!! Monen mutkan kautta en päässyt yleiselle puolelle tarkastukseen ja tyydyin kohtalooni lähteä yksityiselle. Pää ei olisi kestänyt "seuraillaan" käskyä. Kohdusta löytyi 1,5cm palanen istukkaa. Lähete keskussairaalaan ja odotan nyt kutsua ilmeisesti kaavintaan. Kaavinta ei tietenkään ole mikään kiva homma, mutta syy löytyi ainakin.

Seuraava murhe havaittiin seuraavana aamuna kun vauvan silmäkulma oli täynnä rähmää, ei muuta kun lääkäriin. Silmätulehdushan se. Ab tipat saatiin ja silmä alkoi heti parantua. Nyt kun saataisiin tämä äiti kuntoon niin avot! En uskalla erikoisemmin ulkoilla kun alamahaa juilii. Ulkoilmaa tässä kyllä kaipaisi!!! Vauva sen ajan nyt antaisi mutta oma olo ei :/

Otsikon "kululallaa" on ykkösen juttu, mitä me vaan ei ymmärretä, mitä kummaa se voikaan tarkoittaa!!??? ;)

Kyllä, nyt meitä on neljä! Voi tätä ihanuutta! Neiti on nyt viikon vanha, hän syntyi maanantaina 12.11.2012, päivää ennen laskettua aikaa, samoin kuin isosiskonsa. Muutenkin synnytys oli taas tosi hyvä kokemus, muuten samanlainen kuin ensimmäinen, paitsi ponnistusvaihe lyheni 56 minuutista viiteen minuuttiin! Lapsivesien menosta lähdetiin sairaalaan ja mummo hälytettiin paikalle. Sairaalan mennessä olin 3 cm auki jota olin myös muutaman tunnin myöhemmin. Sain Tramal piikin joka laittoin ehkä hommaa etenemään. Samaan aikaan otin ilokaasun käyttöön jota hönkäilin aika pitkälle. En tiedä kuinka paljon olin auki, mutta kivuista päätellen tarpeeksi. Sain spinaalipuudutuksen, puudutuksen laitosta 45min kuluttua vauva oli maailmassa! Helpottavaaaaa, 3090g ja 48cm täyttä kultaa! Lapsivesien menosta 8h päästä homma oli paketissa :)

Kotona on ihanaa, ollaan perhe!! Isi on nyt kotona vielä kaksi viikkoa. Isosiskolla on isosiskon elkeitä ;) 

Palataan! <3