Voi harmitus kun kirjoittelu on jäänyt, aikaa kyllä olisi ollut, mutta jotenkin kaikki muu on vaan ollut ajan tullen tärkeempää.

Pienempi neideistä on nyt rapiat 3kk ja esikko aika tismalleen 2,5 vuotias, ja en kyllä yhtään tiedä tuleeko tästä postista järkevä vai sekava vaan :D Pääosin meillä on aikamoinen arkihärdelli, mutta silti tämä tuntuu ihan siedettävälle! Kaiken kaikkiaan arki kahden lapsen kanssa on ollut kuitenkin positiivinen yllätys - kiitos öisin nukkuvan vauvan!!! Nuo edelliset neljä sanaa tuntuu ihan käsittämättömälle sanoa (sen jälkeen kun esikon kanssa valvottiin..öööh vuosi!!)!! Arkea helpottaa ERITTÄIN paljon myös se, että isompi on hoidossa 8 päivää kuussa! Niinä päivinä me ollaan pienemmän kanssa yleensä menossa. Muskarikin aloitettiin ja sen mahdollisti nimenomaan esikon hoitopäivät. Meillähän hoito on järjestetty yksityisellä hoitajalla ja hoitopäivät on aika arvokkaita, sillä emme saa kuntalisää siitä johtuen kun toinen vanhemmista on vanhempain vapaalla. Kuussa hoitolysti pulittaa 230 euroa omasta pussista.

Nukkumisista...pienempi on hieman saanut rytmiä, jihuuuu! Aamut alkaa yleensä seitsemän maissa ja neiti herää yleensä hyvällä tuulella. Aamupäivällä nukutaan max 2h vaunuissa, sisällä pituus olisi ehkä 15min ja iltapäivällä myös tunti-kaks. Ilta on vähän sekavampi, mutta kun oikein nukuttaa, neiti saadaan suht helpolla iltaunille sisälle, vaunuihin. Yö alkaa ylennsä 20-21 aikoihin ja öisin syödään 1-4 kertaa, yleesä kolmesti.

Faktoja pienemmästä

  • 3kk mitat olivat 6,5kg ja pituutta 59cm
  • tissimaidolla kasvava
  • Naurava ja perus tyytyväinen tapaus :)

Isompi päätti alkaa poikotoimaan kotipäikkäreitä pari viikkoa sitten..huoh! Mutta ehdottomasti hän niitä vielä tarvitsee. Ja niin kuin nytkin, iltapäivä on pitkällä ja nyt uni vihdoin voitti! En siis edes yritä laittaa neitiä päikkäreille, sillä hän panee niin kovaa vastaan, mutta annan sen sitten nukahtaa sohvalle, vaikka myöhemminkin, sillä illat on päikkäreiden ansiosta huomattavasti helpompia. Ja emme ole huomanneet eroa siinä nukutaanko päikkärit puoliltapäivin vai vasta kolmen tietämissä. Hoidossa neiti on ensimmäisenä sängyssä!!!

Näin uudestaan tämä vauva-arki tuntuu ihanalle, vaikka tietysti välillä rankalle, ja nyt tästä voi jo jotenkin osaavansa nauttia. Olen miettinyt useasti miten tätä aikaa muistelee, sillä vaikka kuinka olen hehkuttanut tämän "helppoudesta", helppous on joskus kaukana, kun joudut koko ajan olemaan valmis auttamaan. Esikoinen koittelee enemmän päänuppia uhmakohtauksilla, ja vauva vaatii fyysistä apua. Rankalle tästä ajasta tekee se, että omien tarpeiden täyttäminen on täysin nollissa. Harrastuksia NOLLA!!! Liikuntaa NOLLA!! ellein esim. tän aamun ulkoiluja lasketa, kun edessä työnnän vaunuja ja perässä tulee pulkassa 14 kg:n puntti ;) Mieheni on liikkumattomuudesta kärsinyt enemmän, mutta eiköhän ulkoilujen ja vaunulenkkien määrä tässä kasva kun kevättä kohti mennään ja valon määrä kasvaa! IHANAAA Kaiken kaikkiaan yhden kokemuksella uskalla todeta, että kun vauvavuodesta selviää, pikkuhiljaa ne omatkin tarpeet alkaa olla helpompi täyttää ja maailma tuntuu taas valoisammalle. Ainakin mun kohdalla koen tuottavani itselleni enemmän stressiä siitä kun mietin mistä jään paitsi, kun voin ajatella, että nyt elämme tätä arkea ja olen "raivannut" lasten tarpeille tilaa ja itseeni panostan taas pian! Ihana oivallus :) olisimpa pystynyt ajattelemaan samoin esikoisen vauva-aikaan...


Ihanaa kevättä kaikille, harvoille, lukijoille :) Yritän palata pian taas kertomaan lisää