Ei niin kiva arki on alkamassa. Niin mielelläni huilailisin, niin kuin varmaan moni muukin. Tänään kotiuduttiin Lapin hyisistä tunturituulista. Reissu ei ollut täysin onnistunut saäiden puolesta, mutta rinteessä oltiin pakkasesta huolimatta kolmena päivänä neljästä.

Pari päivää olisi töitä edessä ja ensi viikoksi olisi lähdettävä työreissulle keski-eurooppaan. Ei oikein nappaisi lähteä, kun en oikein tahtoisi lentää, vaikkakin joudun jonkunverran lentää en siltikään siitä tykkää, ja kun mies porukassa ainoana naisena yleensä matkustan, miehet ei tajua naisten "tarpeita", varsinkin kun nyt niillä on "hoidettavana" raskaana oleva ja aina nälkäinen nainen. Mitäköhän reisussta tulee!?

Tämä päivä on ollut suuri, sillä kerroin vauvauutisesta äitille. Käskin äitin istumaan ja siitäkös äiti jo ällistyi, että mitäs nyt, kerroin vapisvalla äänellä, että toivottavsti hän saa kesällä uuden arvonimen, ja sitten repes...minä itkin (ensimmäisen kerran!!!!!) ja äiti itki. Uskomaton fiilis!! Mieheni vanhemmat ovat jo mummoja ja pappoja, mutta omani eivät. Isälle pitäisi soittaa pian ja sekoittaa senkin pää.

Voinnista sen verran, että olo tuntuu oikein mukavalle, ja toivon, että väsymys helpottaa. Tietenkin päivittäin seurailen sivuprofiiliani, ja mietin, että onko tuo vauvamahaa vai turvotusta ja epämääräistä löllöä.

Neuvola on perjantaina, ja mielenkiinnolla odotan mitä sieltä tälläkertaa tulee. Tahtoisin tuon väsymyksen vuoksi, että hemoglobiini tarkastettaisiin.

Kupu 11+5